Jotain on näköjään pään sisällä tapahtunut..
Sillä tajusin, että oon jo jonkin aikaa combatissa ollut eturivissä ja musta se on ihan mieletöntä. Ennen varasin nopeasti itselleni paikan keskirivistä, ja vielä sellasesta kohdasta, etten joutuisi katsomaan itseäni kokoajan peilistä..
Kai mä oon vähän kehittynytkin combatissa. Mutta kehitystä on varmasti tapahtunut mun pään sisällä! Eilisellä tunnilla ohjaaja käski mennä lähemmäs peiliä, katsoa itseään silmiin ja iskemään parhaat iskunsa. Ja minähän iskin :) Mutta katsoin myös itseäni silmiin ja.. okei tää kuulostaa nyt ihan kliseiseltä nyyhkyleffalta, mutta mä tajusin että oon tyytyväinen itseeni!
Naama punaisena, hien kastelema paita päällä katsoin peiliin ja musta tuntu ihan mielettömän hyvältä. Ennen mulla ei kyllä rohkeus riittänyt peilaamaan itseäni samalla tavalla, saatikka sitten ajattelemaan noin.
Välillä mua pelottaa, että saankohan mä laskettua vielä painoa tavoitteeseen asti ja entäs sitten? Saanko painon pysymään siellä, vai tuleeko se olemaan järkyttävää kamppailua ja jokapäiväistä "kiristelyä".. Tollaset eilisenlaiset tuntemukset ainakin vahvistaa sitä fiilistä, että hitto mähän onnistun tässä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kysy, kommentoi, mitä vaan :)