Tämä on jo blogini 200. kirjoitus!
Pari viikkoa sitten selailin blogiani taaksepäin ja sen alkuaikoja.
En ole oikein koskaan ollut "päiväkirja- tyyppiä", joten olikin aika jännä lukea omia ajatuksia näin jälkikäteen.
Siellä oli hehkutuksia muun muassa siitä kun paino on vihdoin kaksilukuinen!! Wow..
Kyllä, lähtöpainoni oli 106 kiloa. Varmasti olen painanut jossain vaiheessa enemmänkin, mutta silloin mulla ei ollut kovin hyvää suhdetta vaakaan :)
Nyt kun kun se vaa'an lukema alkaa numerolla 7 (!), niin tulee mietittyä, että oisinko pystynyt siihen ilman tätä blogia? Varmaankaan en.
Tämä on ollut hyvä päiväkirja itselle, varsinkin viikottaiset liikuntasaldojen päivitykset on jotenkin jo juurtunut päähän. Samoin se myös kannustaa liikkumaan. Tulee ihan huono omatunto jos minkään päivän kohdalle ei tule kirjoitettua liikuntasuoritusta.
Ja lukijat. Jokaisen kommentin luen aina innolla. Ihanaa kun on tällaisia "virtuaali" ystäviä, jotka ovat tai kenties ovat joskus olleet samassa tilanteessa. Tai muuten vain aiheesta kiinnostuneita.
Olisi ihanaa, jos olisi sellainen ystävä myös ihan oikeassa elämässä, tässä lähellä.
Useiden ystävien kanssa olemme ajautuneet ympäri suomea ja jopa ulkomaita myöten.
Joten sellaisia "hei, lähetääks iltalenkille?" -puheluita on ikävä.
Joten te kommentoijat olette täydentäneet sitä vajausta elämässäni ;D
Miten tää kuulostaa ihan joltain jäähyväisiltä..?
Ei siis ole tarkoitus, vaan eteenpäin samalla tahdilla. Matka on vielä kesken :)
Vaikka kovin olen jo vartalooni ja painooni tyytyväisempi kuin ennen.
Hyvää viikonloppua ihanaiset!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kysy, kommentoi, mitä vaan :)